KATJA FRANGE

Onko intuitio itsekästä?

Onko intuitio itsekästä?

On elokuu 30, 2016, Posted by , In Uncategorized, With Kommentit pois päältä artikkelissa Onko intuitio itsekästä?

Tämä blogiteksti on julkaistu Viisas Elämä -sivustolla 30.8.2016. Lue koko teksti täältä

Muutama päivä sitten olin pitämässä luentoa intuitiosta. Kerroin esimerkkitarinan parin vuoden takaisesta avioerostani. Kerroin, kuinka tappelin pitkän aikaa edessä olevaa päätöstä vastaan ja vaikka yritin tarttua jokaiseen pelastusrenkaaseen, silti jossain sisälläni intuitiivisesti tiesin ja tunsin, että olisi aika lähteä eri suuntiin. Luentoani kuuntelemassa ollut nainen kysyi; mutta eikö tuo ole itsekästä? Kysymys herätti keskustelua. Onko itsekästä kuunnella omaa intuitiota, etenkin kun se satuttaa kaikkein rakkaimpia ihmisiä? Silloinkin, kun se rikkoo jotain tärkeää ja pyhää? Onko itsekästä asettaa oma hyvinvointi etusijalle, toimimalla itseään kuunnellen? Tämän voi kokea itsekkyytenä, mutta jos katsoo pinnan alle, voi asian nähdä jopa päinvastoin.

Hiljennämme usein oman intuition, etenkin silloin, kun tiedämme sen tuovan mukanaan kivun ja surun tunteita. On pelottavaa kuunnella omaa sisäistä viisautta, kun tietää sen tuovan mukanaan muutoksia, etenkin, kun kyse ei ole vain omasta elämästä. On houkuttelevaa vain vaimentaa tuo sisäinen tunne, sulkea silmät ja korvat, jatkaa kuten ennenkin. Tämä on täysin luonnollista, koska ihminen pelkää tuntematonta ja hallitsemattomia, kipeitä tunteita. Vaikka itse intuitioon liittyy rauhaa ja varmuutta, silti se ei poista mielen pelkojen, opittujen määritysten, rajoitusten ja uskomusten olemassaoloa. Esimerkkiäni käyttäen, mieleni keksi lukuisia syitä miksi kaiken tulisi jatkua kuten ennenkin. Sisäinen tuomitsija, syyttäjä ja uhri nousivat kukin vuorotellen esille esittämään oman puheenvuoronsa siitä millainen minun tulisi olla niin äitinä, vaimona kuin ihmisenä. Perheen tulisi pysyä kasassa. Jäisin yksin, olisin hylätty. En saa tuottaa pahaa oloa kenellekään. Epäonnistuja.

Entä jos sydämen kuuntelematta jättäminen onkin itsekästä? Entä jos asia on juuri päinvastoin? Jos olisin tukahduttanut oman sydämeni äänen ja jäänyt itsepintaisesti roikkumaan pelastusrenkaissa, vääntänyt asiat väkisin toimimaan – olisinko minä, kumppanini tai lapseni olleet onnellisempia? Tuskin. Vielä oleellisempaa on kysyä; jos en ole itselleni rehellinen, voinko olla sitä toiselle? Jos en kuuntele omaa totuuttani, voinko olla totuudellinen muille?

Jatkuu täällä 

nature-sky-sunset-man-large

Comments are closed.